Kerimäen Vanhusten ja Vammaisten Tuki ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Tarkoituksena on toimia vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantamiseksi sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Puruveden palvelutalo on valmistunut vuonna 1999 ja sitä on laajennettu vuonna 2006. Tarjoamme tehostettua palveluasumista 38:lle asukkaalle.

Yhdistyksellä on kolme rivitalokiinteistöä Kerimäen kirkonkylällä:
Ota yhteyttä puhelimitse:
Anu Kastikainen Puh: 050 376 2810
Puheenjohtaja: Tapani Hannonen
Varapuheenjohtaja: Pirjo Juuti
Jäsenet:
Pekka Palm
Olavi Nousiainen
Maire Hämäläinen
Satu Rissanen
Markku Nousiainen
Pääset tutustumaan omavalvontasuunnitelmaan klikkaamalla alla olevaa painiketta
Jumppaa erilaisilla kokoonpanoilla pienryhmässä ja isommalla porukalla.
Pienryhmässä harjoitetaan jalkojen eri lihasryhmiä ja askellusta. Seinässä oleva tanko antaa turvaa, ettei kukaan pääse kaatumaan.
Tuolitanssissa ei kuvia pystynyt ryhmästä ottamaan kun liike loppui jos ohjaaja otti kameran esiin eikä näyttänyt tanssiliikkeitä. Joten kuvat napattu netistä. Ideana oli toisin, että kaikki tanssijat istuivat. Valssi vanhanaikainen, yö syliin- valssi, hiljainen kylätie, villit ruusut, punatukkaiselle tytölleni, minne tuuli kuljettaa, kuningaskobra ja lopuksi rentousmusiikkia.
" tää on hyvvee musiikkii. Mie tykkeen. Tällästä oon kuunnellu. Ja tanssinu. Uskotko, että oon paljon tanssinu?" ... LisääVähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Voi miksi en käynyt katsomassa kun tuo viimeinen liike oli meneillään 🤣
Kaikki liike on lääke kaiken ikäisille.
" Leipurin hoppu
Leivon ja laitan mä leivän ja pullan.
Milloin on loppu, leipurin hoppu?
Hei leivon, leivon taas.
Hei leivon, leivon taas!
Mittaan ja kaadan ja vatkaan ja vaivaan.
Milloin on loppu, leipurin hoppu?
Hei leivon, leivon taas!
Hei leivon, leivon taas!
Kohotan ja paistan ja lopulta maistan.
Vihdoin on loppu, leipurin hoppu!
Hei leivon, leivon taas!
Hei leivon, leivon taas!"
Kyllä oli leivontapöytien ympärillä paljon taitoa, kokemusta ja tietoa. Emännät tekivät kahden litran muhevan pullataikinan, mutta siitä eteenpäin asukkaat tekivät pullia paistovalmiiksi asti.
" minkä verran tästä taikinasta pitäisi pullia saada?", kysyimme emänniltä
" 80-90 pullaa olisi hyvä määrä. Siitä olisi tämän päivän päiväkahville ja huomiselle"
Tuumasta toimeen. Ensin pullataikina puoliksi ja taas puoliksi ja ainakin kerran vielä puoliksi. Siitä oli helpompi laskea monta pullaa taikinapalasta pitää tulla. Siis puhdasta matematiikkaa.
Päätimme tehdä sekä voisilmäpullia että hillopullia. Sopuisasti valitsimme kuka tekee mitäkin. Asukkaan toivetta kuuntelimme tässäkin.
Osa asukkaista leipoi niinkuin eilen olisi viimeksi leiponut. Vanhasta muistista. Osa asukkaista leipoi kun ohjasimme ja näytimme mallia. Siitä leipominen lähti sujumaan. Ja osalla asukkaista ei tänään ollut leipomisintoa tai jaksamista, mutta heistä oli mukava seurata toimintaa.
Hyviä käsiharjoitteita tulikin. Pullan pyöritys pöytää vasten tai kämmenten välissä, kananmunalla voitelu, sormella kuopan painaminen pullaan ja siihen voinokare tai hilloa ja lopuksi sokeria päälle. Taisipa joku asukas pyörittää pullia kahdella kädellä yhtä aikaa.
Kritiikkiä tuli pullan koosta.
" nää on liian isoja"
" nää on liian pieniä".
Sitten naureskelimme, ettei syöjätkään ole samankokoisia. Laitoimme vain pienet ja isot pullat eri pellille.
Tarkka luku oli 90 pullaa. Tilauksen mukaisesti. Niin tuli komeita pullia, että ne olisivat kelvanneet kahvilan myyntivitriiniin.
" minkäs kanssa tuore pulla on parasta?"
" shamppanjan" ja naurut päälle.
Päiväkahvin kanssa söimme voisilmäpullia.
Ensimmäiset kehut pullista tuli asukkaalta, joka ei edes vielä maistanut pullaa.
" ihan varmasti on hyvää". ... LisääVähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Niin hienoa toimintaa teillä tänäänkin❣️Kiitos! Ja tuoreen pullan tuoksu 😍
Voi ihme sentään, isänkin kädet taikinassa! Ei uskois, jos ei näkis kuvasta🤣
Turinoissa oli lukuhetki. Luettava pitää miettiä siltä kannalta, ettei juonta tarvitse muistaa seuraavaan lukukertaan saakka. Lyhyet kertomukset, runot ja vitsit sopivat hyvin luettavaksi. Yhdessä mietimme mikä meitä naurattaa ja totesimme, että lasten hauskat jutut ja tilannekomiikka. Niitäkin talossa aina sattuu.
Ilmeisesti vitsit olivat sopivia, koska naurunpyrskähdyksiä kuului ympäri turinatuvan.
" minnuu ei kyllä tännään naurata mikkään". Eihän aina tarvitse olla hyvä päivä ja hyvä mieli. ... LisääVähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa